Tekstit

Sydämen sivistystä ja uuden sukupolven politiikkaa - minun tarinani

Kuva
  Sydämen sivistystä ja uuden sukupolven politiikkaa   - minun tarinani Tanja Norrena, 32, opettaja Lapualta naimisissa oleva neljän lapsen äiti harrastaa kotitöitä, kuskaamista ja kuntoilua minulle on tärkeää perhe, terveys ja että asiat menevät oikein Elämme politiikassa murrosta, jossa nuoret naispäättäjät ovat johtaneet maatamme ansiokkaasti. Huippuosaajia tarvitaan päättäjinä, mutta myös kodeissa. Lapsuus on rajallinen aika ja tietystikin hyvä vanhempi haluaa olla siinä läsnä. Ruuhkavuosissa rämpiminen on tuttua minulle ja monelle muulle. Se estää usein nuorten naisten lähtemisen politiikkaan saati vaaliuurnille, sillä aina on jotakin muuta: harrastuksiin kuskaamista, pyykkivuoren selätystä tai sitten saakin jo aloittaa koko siivouksen alusta.  Minulle politiikka on vastapainoa ruuhkavuosiin ja vastuunottoa yhteisistä asioista. Aito demokratian toteutuminen tarvitsee erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä myös Lapualla. Edustan uuden sukupolven politiikkaa, vahvaa naisenergia

Lapua 2021 - suurten ratkaisujen edessä

Kuva
Lapua 2021 - suurten ratkaisujen edessä Koronan värittämän vuoden jälkeen on aika kääntää katseet kohti alkavaa vuotta. Huhtikuun kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat suurten ratkaisujen edessä. Etenkin talouden saaminen tasapainoon edellyttää ryhdikästä päätöksentekoa tässä ja nyt. Ratkaisuissa on huomioitava maaseudun elinvoimaisuuden rakentaminen pitkälle tulevaisuuteen.  Koronasta toipuminen ei tapahdu helposti tai nopeasti. Talous olisi tärkeä vaaliteema ilman epidemiaakin. Julkista ja paikallista keskustelua on käyty valtion kompensaatioista. Kunnissa sorrutaan odottamaan tuhlaajapojan lailla, että joku tulisi nostamaan pystyyn, kun hätä on suuri. Tässäkään asiassa ei ole ilmaisia lounaita. Valtio ammentaa lopulta samasta rahakirstusta kuin kunnatkin. Jos Suomen talous ei lähde kasvuun eikä kulutuksen kautta synny työpaikkoja, millä rahalla kuntataloutta sitten kompensoidaan? Ainoa keino tehdä kestäviä ratkaisuja on rakentaa oma toiminta ja palvelut kestävälle pohjalle.   Eli

EU-tuet ja miten ne liikuttavat Lapuaa?

Kuva
          EU-tuet ja miten ne liikuttavat Lapuaa? Eu-huippukokous päätti heinäkuussa mittavasta 750 miljardin euron koronatukipaketista, josta Suomessakin on riittänyt keskustelua syksyyn saakka. Sopimusta ja Suomen hallitusta on arvosteltu epäonnistumisesta Suomen kansallisten tavoitteiden osalta. Mikä tämä tukiasia oikein on? Neuvotteluissa Suomi asemoitui ns. EU:n nuukan nelikon (Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Itävalta) linjoille vaatimaan suppeampaa ja lainapainotteisempaa pakettia suorien avustusten määrää pienentämällä. Suomen vaatimuslistalla olivat myös lisasatsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan, maaseutuun ja aluekehitykseen liittyvien tukien turvaaminen ja oikeuvaltioperiaatteen kytkeminen tukipakettiin. Sopimus saatiin aikaiseksi heinäkuun 20. päivä lähes ennätyspitkän huippukokouksen tuloksena. Sopimuksessa Suomi sai puoli miljardia maataloudelleen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen, mutta Suomi itse jäi selkeästi nettomaksajan asemaan joutuessaan maksamaan koko

KUKA?

Kuva
 

Sote-uudistus lapsiperheen näkökulmasta

Kuva
Miten sote-uudistus vaikuttaa lapualaisen lapsiperheen arkeen?  Soteksi kutsutaan uudistusta, jossa perus- ja erikoissairaanhoito sekä samanaikainen pelastustoimen uudistus sovitetaan laajemmin yhteen. Tällöin perustason palvelut vahvistuvat ja yhteiskunnan turvallisuus paranee. Tarkoituksena on, että perhe pääsee yhdellä yhteenotolla oikeaan paikkaan.  Kun varhaiskasvatuksessa tai koulussa herää huoli ja lapsen tilanteeseen tarvittaisiin tarkempaa selvittelyä, saadaan lapsi ja perhe yhdellä yhteydenotolla ohjattua oikeaan osoitteeseen. Tällöin perheen ei tarvitse enää jonottaa erikseen eri luukuilla ja selvittää omaa asiaansa alusta alkaen eri tahoille. Uudistuksella on tarkoitus saada keskitettyä lapsen asia yhtenäiseen hoitoketjuun, jolloin lapsi saa tukea arkeen nopeammin.  Sotella tarkoittaa saumatonta moniammatillista yhteistyötä eri hoitotahojen (lääkärit, terapiat, psykologit, kuntoutus, ennaltaehkäisevä perhetyö, lastensuojelu...) kanssa. Nykyisin varhaiskasvatuksen- ja koulum

Viisaus ja sivistys Lapualla

Kuva
Viisaus ja sivistys Lapualla Olen muuttanut Etelä-Suomesta Lapualle ja seurannut mielenkiinnolla lapualaista ääntä vaikuttamisen kanavana.  Sieltä ja täältä on kuulunut negatiivista viestiä siitä, että Lapualla ei ole sitä taikka tätä ja mikä milloinkin on huonosti. Milloin olemme liian maalla ja milloin Seinäjoki on liian lähellä. Pitäisi olla enemmän sitä taikka tuota. Toisaalta ärsyttävät kissat toisaalta taas koirat. Halutaan kehittää, mutta ei halutakaan. Asia kuin asia, niin puskaradio soi ja totuuden lähettäjiä riittää. Mielipiteitä on yhtä monta kuin kantajaansa. Kaikenmaailman vastustaminen ei kehitä kaupunkiamme. Viisautta on ymmärtää, miten oma mielipide rakentuu ja miten ennakkoasenteet muovaavat asennettamme. Mikä on faktaa ja kenen mielestä faktaa? Tai ylipäätänsä mitä tieto edes on? Sivistys on erilaisten näkökulmien kunnioittamista ja avarakatseisuutta. Viisautta on ymmärtää, mihin tosi-asioihin perustamme mielipiteemme ja millaiset tekijät vaikuttavat päätöksentekoomme

Miten Suomi nousuun koronan jälkeen?

Kuva
                Miten Suomi nousuun koronan jälkeen? Suomen bruttokansantuote ei ole missään finanssikriisissä kautta Suomen historian pudonnut yhtä alas kuin nyt koronan aikana. Nykyinen hallitus on kuitenkin hoitanut kriisiä tehokkaasti ja toimet ovat olleet maailmanlaajuisestikin vertailtuna erittäin hyviä. Myös presidentti Halonen otti kantaa siihen, kuinka nuorten naisjohtajien käsissä on päästy parhaisiin tuloksiin kriisinhallinnassa näinä äärimmäisen vaikeina aikoina.    Nyt Suomen on onnistuttava talouden elvytystoimissaan, ja oltava siten houkutteleva kohde ulkomaisille investoinneille. Maailmanlaajuisesti Suomi nähdään vakaana yhteiskuntana, jossa luotetaan normeihin, osataan ennakoida, työvoima on osaavaa ja kriiseihin reagoiminen on maailman parasta.  EU:n palautumis- ja elpymissuunnitelmassa korostuu kaksisuuntainen liike. Ensiksi meidän täytyy elvyttää omaa talouttamme ja toiseksi kansainvälisten markkinoiden pitää elpyä. Olennaista on jatkaa rakenteellisten uudis